Viime KU:n Viikkolehdessä oli mielenkiinotoinen artikkeli kriisiavusta.

Seuraava on provosoivaa ja myös henkilökohtaista, en mitenkään halua vähätellä kenenkään kokemaa tuskaa.

Kuka tarjosi minulle kriisiapua, kun sain samana päivänä tietää että osatyökyvyttömyyseläkkeeseen tulee hylky ja myös velkajärjestelyyn hylky? Olin monta päivää sokissa enkä nukkunut, vaikka yritin väsytää itseäni pihatöillä. Ovatko jotkut isot stressitekijät sekä vastoinkäymiset normaaleja ja toiset taas järkyttäviä kokemuksia. Espanjan bussionnettomuudessa olleet kritisoivat espanjalaisen sairaalahenkilökunnan kielitaitoa. Moniko suomalainen terveydenhoidossa työssä oleva osaa espanjaa tai edes englantia niin hyvin että voisi selvittää oireita ja toimenpiteitä, toisesta kotimaisesta puhumattakaan. Tsunamikatastrofin jälkeen joku kritisoi että joutuu itse kustantamaan terveydenhoitonsa kahden vuoden jälkeen, kun matkavakuutus ei enää korvaa. Samanaikaisesti joillekin on arkea tinkiä terveydenhuollossa tai lääkkeissä kun ei ole varaa siheen. Moniko 90-luvulla konkurssiin tai asunnottomaksi joutunut sai kriisiapua. Vaativatko vain yllättävät tapahtumat kriisiapua.

Minua ihmetyttää myös suuresti isokenkäisten sairauseläkkeiden myöntämisperusteet. Viimeksi otsikoissa oli poliisipäällikkö, joka rötösten jälkeen erosi itse ja jää sairauseläkkeelle 60 vuotiaana. Päätös tuli heti ja myönteisenä. Teidän myös tapauksen jossa työeläkelaitoksen tarkastaja odotti eläkepäätöstä pullahdettuaan eduskunnasta, mutta kun hän pääsi varapaikalta takaisin eduskuntaan hän ei ollutkaan enää sairas ja työkyvytön.

Ihmetellään suuresti miksi eläkepäätösten käsittely kestää niin kauan. Minä en ihmettele, varsinkaan sen jälkeen kuin omassa hylyssäni luki: olette ollut xx-xx aikana xx-laitoksessa tutkimuksissa, mutta ette ole lupauksesta huolimatta toimittanut meille asiakirjoja. Valtiokonttori tiesi päivämäärät ja tutkimuspaikankin, mutta ei ollut itse pyytänyt papereita. Papereita oli kylläkin pyöritetty vaikka missä ja tehty päätös joka oli suoraan sanottuna perseestä. Hakemukseni oli tehty joulukuussa -07 ja siinä luku että paperit työkykykartoituksesta toimitetaan myöhemmin, koska sillä hetkellä en ollut edes saanut kutsua tutkimuksiin. Valtiokonttori teki sitten suuressa viisaudessaan päätöksen ilman työkykykartoituksen tutkimustuloksia. Minä tein päätöksestä valituksen (laitoin myös kyselyn eduskunnan oikeusasiamiehelle ja tiedoksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmälle) ja taas pyöritellään papereita ja työntekijöiltä menee työaikaa.  Myöskin kela työllistyy paperinpyörityksellä. Minulla on erikoislääkärin kirjoittama lääkärintodistus, jossa lukee työkykvytön toistaiseksi. Tämä ei kela:lle riitä, vaan minun pitää toimittaa uusi lääkärintodistus noin kahden kuukauden välein. Tällä työllistetään lääkäreitäkin ja minähän myös maksan todistuksista.

Juhlapuheissa puhutaan kauniisti ikääntyvien ja vajaatyökykyisten työllistymisestä ja työssä jaksamisesta. Monella opintonsa keskeyttäneellä valmistumista tukisi osaeläke. Opiskelu vaatii työssäkäymistä että pärjää taloudellisesti. Jos olet vajaatyökyinen on vaikeaa keskittyä sekä opiskeluun että työssäkäyntiin. En ihmettele olleenkaan että niin suuri osa eläkkeistä myönnetään masennuksen vuoksi. Kun aikasi pyörit byrokratian rattaisi, niin olet masentunut. Aikainen puuttuminen, eli osatyökyvyttömyyseläke riittävän pitkän sairausloman jälkeen, voisi säästää paljon verorahoja. Kun ei tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja/tai särkyjä huomioida osatyökyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttaviksi sairauksiksi jäljelle jää masennus, joka oikeuttaa kokoeläkkeeseen kun on riittävän huonossa jamassa. Sairaus aiheuttaa myös usein taloudellisia ongelmia ja tämä on myöskin syy masennukseen. Kela:n kanssa kun puljailee, ei tiedä  milloin rahaa tulee ja miten paljon. Jos lisäksi on velkoja ei voi noudattaa sovittuja maksupäiviä ja summia.